Suomessa ilmestyy muutamia kulttuuri- ja tiedelehtiä, joissa silloin
tällöin julkaistaan filosofiaan liittyviä kirjoituksia. Erityisesti
ja systemaattisesti filosofiaan keskittynyttä aikakauslehteä ei
ole kuitenkaan ollut sen jälkeen kun jyväskyläläinen
Genesis kymmenisen vuotta sitten lakkasi ilmestymästä.
Filosofian akateeminen ja ei-akateeminen harrastus on kuitenkin nykypäivänä
Suomessa sen verran vireää ja laaja-alaista, että filosofisen
aikauslehden julkaiseminen on käynyt mielekkääksi.
niin & näin esittelee ja julkaisee sekä suomalaisten
filosofien kirjoituksia että eri kielillä kirjoittavien nykyfilosofien
ja klassikoiden tekstejä. Yksittäisten tekstien ja filosofien
lisäksi niin & näin pyrkii edistämään
eri filosofisten kulttuurien ja perinteiden tuntemusta Suomessa. Lehden
tekijät uskovat, että filosofian tuntemus voi tarjota myös
työkaluja, joilla käsitellä elämän perustavia kysymyksiä
-mitä näillä sitten omalla kohdallaan ymmärtääkin.
Kerromme myös filosofian ajankohtaisista tapahtumista Suomessa ja muualla
sekä pyrimme esittelemään ja arvostelemaan mahdollisimman
kattavasti suomen kielellä ilmestyvää filosofisesti kiinnostavaa
kirjallisuutta. Eräs lehden painopisteistä on opettamisen filosofian
ja filosofian opetuksen kohdalla. Syynä on varsinkin se, että
kuluvan vuoden syksyllä filosofiasta tulee kaikille yhteinen oppiaine
lukiossa. Tämän seurauksena suomenkielisen filosofisen materiaalin
ja filosofian didaktiikan pohtimisen tarve käy entistäkin polttavammaksi.
Lisäksi filosofian opiskelu on lisääntynyt muun muassa keskiasteella
ja avoimessa korkeakoulussa sekä saanut sijaa myös ammattikorkeakouluissa.
Tutkimusten ja analyysien lisäksi pyrimme edistämään
myös muunlaisten tyylilajien harrastusta. Kirjoittajan maailmankatsomusta
ja persoonaa esille tuovat esseet sekä yhteiskunta- kulttuuri- ja aikalaiskriittiset
perustellut kannanotot tulevat saamaan oman sijansa niin & näin
sivuilla. Hyvän ja huonon, mielenkiintoisen ja mielenkiinnottoman filosofian
raja ei varmastikaan kulje tyylilajien välillä vaan niiden sisällä.
Tuskin on myöskään välttämätöntä,
että jokin tietty tyylilaji olisi jotenkin "olemuksensa puolesta"
muita vaikeaselkoisempi. Kuitenkin usein pitää paikkansa, että
varsinkin akateemiselle filosofialle ominaiset pitkälle erikoistuneet
tutkimukset ovat vaikeaselkoisia ja "maallikolle" jopa käsittämättömiä.
Tästä huolimatta luotamme siihen, että tällaisistakin
tutkimuksista voi yrittää tuoda esille ainakin jotakin niin, että
muutkin kuin "asiantuntijat" ymmärtävät.
Emme kuitenkaan väitä että filosofian pitäisi olla helppoa
ja vaivatonta. Selkeä käsitteellinen ajattelu vaatii aikaa ja
vaivaa niin kirjoittajalta kuin lukijaltakin. On kuitenkin syytä kysyä,
milloin itse tutkittavat asiat edellyttävät vaikeaselkoista ilmaisua
vai onko ennemminkin kyse asiantuntijavallasta ja akateemisesta elitismistä.
Toinen, edelliseen liittyvä kysymys, johon filosofinen aikauslehti
väistämättä törmää, koskee itse filosofian
luonnetta. Vaikka lehdessä ei pyrittäisikään tietoisesti
ja suoraan määrittelemään "filosofiaa" ja
"filosofista", niin tästä huolimatta jokainen kirjoitus
ja numero väistämättä osallistuu filosofian sisältöä
ja alaa koskevaan määrittelytyöhön ja -kamppailuun.
Tämä käy erityisen selvästi ilmi silloin kun tarkataan
filosofian ja erityistieteiden tai filosofian ja yhteiskunnallisten käytäntöjen
suhdetta. Vaikka niin & näin ei sitoudu mihinkään
tiukasti määriteltyyn ja lukkoon lyötyyn kantaan näissä
kysymyksissä, niin se pyrkii välttämään sellaisia
ratkaisuja, joissa filosofia määrittyy omaksi ja erilliseksi sfäärikseen
tai tarkasti rajatuksi ja vaalituksi tieteen-alakseen. Lisäksi pyrimme
virittämään ja pitämään yllä tällaisista
kysymyksistä käytävää keskustelua.
