työläs työ kuolemaan syntyneille
paras saavutus elämässä
sinun koskemattoman kauneutesi vuoksi
itse kuolema on kadehdittava kohtalo
Kreikassa
tai kovan uurastuksen jatkuva kestäminen.
Sellaisia häviämättömiä palkintoja juurrutat mieleen
sinä
palkintoja yli kullan, syntyperän tai pehmeäsilmäisen unen.
Sinun vuoksesi Herakles
Zeuksesta syntynyt
ja Ledaan pojat,
kärsivät monia koetuksia
koettaen uroteoin voittaa sinun voimasi.
Sinua kaivaten
tulivat Akhilleus ja Ajax kuoleman taloon
ja nyt sinun lumoavan kauneutesi vuoksi
Atarneuksen lemmikki on jättänyt leskeksi auringon valon.
Näin ovat hänen urotyönsä aiheina laululle
ja muusat
muistin tyttäret
kohottavat hänet kuolemattomuuteen
kuten he ylistivät Zeusta,
vieraanvaraista
ja lujan ystävyyden lahjaa.
Suomeksi tulkinnut Vesa Jaaksi
Aristoteleen nimissä on säilynyt vuosisatojen
halki kolme runoa tai katkelmaa, joista nyt on suomennettu Hermiaalle osoitettu
hymni. Hermias mainitaan myös Delfoista löytyneen patsaan kirjoituksessa.
Hermias oli runossa mainittu 'Atarneuksen lemmikki', nykyisessä Turkissa
sijaitsevan Atarneuksen kaupungin hallitsija. Aristoteles tutustui häneen
jätettyään Platonin Akatemian tämän kuoleman jälkeen
(noin vuonna 347 eaa.). Aristoteleen ja Hermiaan läheiset suhteet kestivät
kunnes Aristoteles kutsuttiin Makedoniaan tulevan Aleksanteri Suuren opettajaksi
(noin 343 eaa.). Runo sijoittuu ajallisesti Hermiaan kuolemaan vuonna 341.
Hermias oli erityisesti poliittinen johtaja, joskin ennen kuolemaansa hänen
kerrotaan sanoneen, ettei hän ole tehnyt mitään vääryyttä
filosofiaa vastaan. Aristoteleen kiinnostus Hermiaan toimintaan perustunee
filosofihallitsijan mahdollisuuteen, jota Syrakusan Dionysios aiemmin edusti
Platonille. Vähä-Aasian persialaishallinnasta huolimatta Hermias
oli mieltymyksiltään ennen kaikkea kreikkalainen. Persialaisten
ja kreikkalaisten välisessä sotilaallisesti jännittyneessä
tilanteessa hän tarjosi kreikkalaisille hallitsemaansa aluetta sillanpääasemaksi
Vähä-Aasiaan. Kuten Delfoin patsaan kirjoitus osoittaa, tämä
jännitys johti lopulta Hermiaan ennenaikaiseen kuolemaan: "Persialaiskuningas
loukkasi jumalien pyhää lakia, kun hän tappoi tämän
miehen, ei avoimessa taistelussa, vaan petoksella kavalan miehen, johon
Hermias luotti." Aristoteleen nimissä kulkenut runo on ylistys
tälle miehelle, joka oli valmis täyttämään oman
paikkansa mahdollisista vaaroista välittämättä. Runo
on säilynyt mm. Diogenes Laertiuksella.
Vesa Jaaksi
