Kasvatus kaunistaa jumalten suosimaa,
epäonnisen se auttaa pakenemaan.
(Fragmentti 180)
Kaikkein huonoin nuorukaisten kasvattaja on vaivattomuus.
Se synnyttää tyytyväisyyden, josta rumuus kumpuaa.
(Fr. 178)
Rohkeus on teon lähde, sen päämäärän hallitsija
onni.
(Fr. 269)
Harvoin on nuorilla ymmärrystä ja vanhoilla ei.
Aika ei kuitenkaan opeta järkevyyttä, vaan hoidon oikean hetken
ja luonnon kulun.
(Fr. 183)
Luonnon kulussa vahvempi osoittaa kaiken paikan.
(Fr. 267)
Lastenkasvattaminen on kovin epävarmaa. Onnistuessaan se on ollut täynnä
kamppailu, ja tuottanut tietävän huolen. Kun kasvatus epäonnistuu,
se ei pysty ylittämään toisessa kohtaamaansa kärsimystä.
(Fr. 275)
Suomeksi tulkinnut Mika Saranpää
Platon ei hänestä puhu, mutta Marx tekee väitökirjansa.
Mikä se on? Vastaus: Demokritos.
Demokritos syntyi ja kuoli Abderassa, antiikin Kreikassa, yhtä epätarkasti
kuin muutkin aikalaisensa noin 460 - 396 eaa. Hänet tunnetaan parhaiten
luonnonfilosofiastaan, atomismistaan.
Demokritoksen sanotaan kirjoittaneen paljon, hän oli ensyklopedisti
aikana, jolloin tiedon säilöminen oli työlästä.
Meidän ajallemme on säilynyt vain kolmisensataa Demokritoksen
nimeen liitettävää fragmenttia, nekin enemmän tai vähemmän
Demokritosta kommentoivia.
Suurin osa säilyneistä fragmenteista käsittelee moraalia,
tavalla tai toisella. Joissakin puhutaan tietämisestä, mutta missä
puhutaan atomeista? Kuitenkin Demokritos muistetaan atomistina, jakamattomien
pienimpien luonnon perustavien osasten keksijänä. Häntä
pidetään "luonnonfilosofina". Ei eetikkona, vaikka todistusaineisto
voisi puhua senkin puolesta.
Nyt suomennetut fragmentit puhuvat eri tavoin kasvatuksesta, yhteisön
suhteesta tulevaisuuteensa. Ne ilmentävät huolta yhteisöstä
- eivät atomien vaan ihmisten. Platon tai Marx, saivatko he näistä
sanoista ytimen? Pääsivätkö he "luonnonfilosofian"
läpi merkitykselliseen? Omaisuuden, lasten, nautintojen, itsen, olemisen
hoitamiseen? Miten "atomistin" moraali toimii?
Mika Saranpää
