Slavoj Zizek (s. 1949 Ljubljanassa, Sloveniassa) on väitellyt sekä filosofiasta että psykoanalyysista. Hän toimii tutkijana Ljubljanan yliopiston sosiologian laitoksella ja on ollut luennoitsijana ja vierailevana professorina Ranskassa ja useissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa.
1970-luvulla Zizek toimitti mm. pientä jugoslavialaista taidelehteä. 1980-luvulla hän keskittyi tutkijatovereidensa kanssa psykoanalyyttiseen teoriaan. Tässä vaiheessa voidaan puhua "slovenialaisen lacanismin" synnystä. Ennen Jugoslavian hajoamista Zizek pyrki (v. 1990) reformistina Slovenian osavaltion presidentiksi ja on Slovenian itsenäistymisen jälkeen toiminut hallitsevassa liberaali-demokraattisessa puolueessa mm. puheiden kirjoittajana. Tästä huolimatta hän pitää itseään "perinteisenä vasemmistolaisena". Estetiikka ja politiikka ovat yleisemminkin hänen kiinnostuksensa keskiössä, kuitenkin lähinnä filosofisen tarkastelun näkökulmasta.
Filosofian tutkijana hän on tarkastellut erityisesti sekä saksalaista idealismia (Kant, Hegel, Schelling) ja Jacques Lacanin psykoanalyysia että näiden välisiä yhteyksiä. Kulttuurifilosofina ja aikalaisanalyytikkona hän on keskittynyt ideologiateorian uudistamiseen ja populaariviihteeseen näkökulmanaan valtaa koskevat kysymykset, valtasuhteiden yhteiskunnalliset ja yksilölliset ulottuvuudet sekä vallan mekanismit ja vaikutukset yksilötasolla. Ideologiakriitikkona hän pyrkii paljastamaan itsestäänselvinä tai luonnollisina pidettyjen uskomusten syntyä, julkilausumattomia ennakko-oletuksia ja tiedostamattomia perusteita.
Zizekin vaimo, sosiologi Renata Salecl toimii tutkijana Ljubljanan yliopiston kriminologian laitoksella ja newyorkilaisen New School for Social Research -korkeakoulun vierailevana tutkijana. Salecl on julkaissut mm. kirjat Politik des Phantasmas (1994) ja The spoils of freedom. Psychoanalysis and feminism after the fall of socialism (1994).
1980-luvun lopulta lähtien Zizek on julkaissut tiheään tahtiin. Keskeisimmät teokset ovat Le plus sublime des hysteriques (1988, saksaksi Der erhabenste aller Hysteriker. Psychoanalyse und die Philosophie des deutschen Idealismus, 1992), The sublime object of ideology (1989), Enjoy your symptom! (1992, pääosin saksaksi Grimassen des Realen. Jacques Lacan oder die Monstrosität des Aktes, 1990), Tarrying with the negative. Kant, Hegel, and the critique of ideology (1990, pääosin saksaksi Verweilen beim Negativen. Psychoanalyse und die Philosophie des deutschen Idealismus II, 1994), sekä The indivisible remainder. An essay on Schelling and related matters (1996).
Zizek on toimittanut teokset Tout ce que vous avez toujours voulu savoir sur Lacan, sans jemais oser le demander a Hitchcock (englanniksi Everything your always wanted to know about Lacan but were afraid to ask Hitchcock, 1992) ja Mapping ideology (1994) sekä yhdessä Saleclin kanssa kirjan Gaze and voice as love objects (1996). Zizek on myös toimittanut kymmenen vuoden ajan sarjaa Wo Es war (julkaisijana aiemmin Hora Verlag, nykyään Turia & Kant, Wien). Sloveenien 1980-luvun kirjoituksia löytyy sarjan varhaisista niteistä. Verso on alkanut julkaista samannimistä sarjaa vuonna 1984 englanniksi Zizekin toimiessa tässäkin toimittajana.
