Yhdeksän sanovat muusia olevan.
Miten vähämielistä!
Katso! Lesboksen Sapfo! Kymmenes!
* * *
Ei sinua veistänyt Praksiteles,
ei rautainen taltta:
niin siinä seisot kuin tuomiomme.
* * *
Aika kaiken kantaa.
Ikävä ikääntyminen
vaihtaa nimen ja muodon,
jumalten suosion ja luonnon.
* * *
Katso minua, haaksirikkoista,
jonka tappava meri häpesi riisua alasti;
katso minua, jolle huokaileva meri
soi viimeisen vaatteen.
Ryöstäjän käsin minut jätti ihminen.
Vähän hyötyi, voitti paljon pahaa.
Näin pukeutuneena kulki myös Hadekseen.
Ryysyissäni näki hänet Minos.
Suomeksi tulkinnut Mika Saranpää
Tässä on suomennettuna neljä antiikin kreikkalaisen
runoilijan, Platonin kirjoittamaa runoa. Paremmin kyseinen Platon tunnetaan
filosofina, joka halusi karkoittaa runoilijat ihannevaltiostaan - hän
kirjoitti runoja ja halusi karkoittaa runoilijat? Mistä tämä
kertoo? Runouden ja filosofian ikivanhasta riidasta, josta Sokrateskin puhuu
Platonin Valtiossa? Riidasta, joka tapahtuu Platonissa -siis epäloogisuudesta?
Joka tapauksessa Platonin nimissä on säilynyt lähes kolmekymmentä
runoa. Eikä näitä ole suomennettu Platonin Teoksiin
- teosten olemus ei ilmeisesti edellytä runoja, siis nimen "Platon"
olemus ei vaadi runoutta. Miksi?
Mika Saranpää
