Ulrich Beck käväisi juhannuksen alla Jyväskylässä Yhteiskuntapolitiikan laitoksen vieraana. Luennollaan Beck pitäytyi lähinnä teoksensa Risikogesellschaft (1986) teeseissä. Hän puhui lyhyesti myös "politiikan uudelleenkeksimisestä", jota hän käsittelee myös uusimmassa teoksessaan.
Sosiologina Beck keskittyy ennen kaikkea empirian muutoksiin, eikä keskustele filosofisesti kovin mielenkiintoisella tasolla. Hänen väitteillään ei ole samaa teoreettista syvyyttä ja painoa kuin esimerkiksi Habermasilla. Sen sijaan Beck on ahkerasti julkisuudessa esiintyvä aikalaisanalyytikko ja tutkija, jollaisia ei monissa maissa liiemmin ole.
Teoriassaan refleksiivisestä modernisaatiosta Beck etsii moderni-postmoderni -kiistan kultaista keskitietä. Hänen mukaansa modernisaatio jatkuu edelleen ja teollinen yhteiskunta jää sen jalkoihin samalla lailla kuin perinteet aikoinaan. Tämä teollisen yhteiskunnan modernisoituminen näkyy monilla alueilla: luokat ja sukupuoliroolit rapautuvat, tuotanto ja työelämä muuttuvat joustavammiksi, politiikka ja tiede desentralisoituvat ja menettävät auktoriteettiluonnettaan. Samaan aikaan tekninen edistys tulkitaan uudelleen, varallisuuden ja "hyödykkeiden" tuotantoon keskittynyt yhteiskunta aletaan nähdä myös "haitakkeita" tuottavana riskiyhteiskuntana. Beckin mukaan tässä on kyse modernisaation jatkumisesta, radikalisoitumisesta ja refleksiiviseksi muuttumisesta.
Beck ei viittaa termillä refleksiivisyys ensisijaisesti reflektioon. Sen sijaan hän tarkoittaa sillä hiukan yllättävästi modernisaation "itseensä kohdistumista" tai "itsensä vaarantamista". Modernisaatio vaarantaa itsensä tuotannon näkymättömillä ja tahattomilla sivuvaikutuksilla. Modernisaatio kohdistuu itseensä kulutettuaan loppuun sitä vastassa olleen Toisen eli traditiot.
Beckiltä on tänä kesänä ilmestynyt yhdessä Anthony Giddensin ja Scott Lashin kanssa kirjoitettu teos refleksiivisestä modernisaatiosta. Teoksessa on ensin kultakin essee ja tämän jälkeen vastausosuus, jossa tekijät kommentoivat keskinäisiä erojaan ja yhtäläisyyksiään.
Giddensille refleksiivisyys merkitsee yksilöiden ja instituutioiden itsetarkkailua, reflektiota. Modernina aikana perinteiset varmuudet eivät ohjaa elämää, joten elämä on enemmän yksilön päätettävissä. Tämä johtaa reflektion merkityksen kasvuun. Giddens painottaa tieteellisen asiantuntijatiedon merkitystä refleksiivisyydelle ja näkee tiedon roolin varsin positiivisena.
Scott Lash sen sijaan painottaa reflektion esteettistä ulottuvuutta. Hän pitää yksipuolisena modernisaatioteorioita, jotka kiinnittyvät vain järjen ja valistuksen projekteihin. Lashin mukaan Beck ja Giddens korostavat liiaksi valistusta, kun taas hän itse painottaa arkielämän, politiikan ja talouselämän estetisoitumista.
Beck myönsi Jyväskylässä Lashin kritiikin osittain osuvaksi, ja myönsi esteettisen ulottuvuuden oleellisuuden. Estetisoituminen saattaakin olla suunta, johon Beck teoriaansa jatkossa laajentaa. (Giddens sen sijaan epäilee vastauspuheenvuorossaan, että tokkopa esteettistä refleksiivisyyttä on olemassakaan.)
Refleksiivisyys ei siis Beckille ole ensisijaisesti reflektiota, mutta se voi olla myös sitä. Muutoksen moottorina ovat näkymättömät ja tahattomat sivuvaikutukset. Mitä vähemmän reflektoidaan, sitä pidemmäksi aikaa sivuvaikutukset jäävät näkymättömiin ja sitä enemmän niitä tuotetaan. Reflektio on vasta sivuvaikutusten huomaamisen seuraus.
Politiikan osalta Beckin teesi on lyhyesti se, että poliittisesta tulee ei- poliittista ja päinvastoin. Perinteisten poliittisten instituutioiden sisälle muodostuu tyhjiö, joka näkyy tavoitteiden epäselvyytenä ja ristiriitaisuutena: instituutioiden olemassaolon syyt ovat käyneet epäselviksi. Toisaalta perustavanlaatuisia päätöksiä tehdään nykyään poliittisen järjestelmän ulkopuolella: työssä, kotona, tekniikan ja tieteen alueella. Yksilöt ja sosiaaliset liikkeet ovat tulleet politiikan subjekteiksi.
Tämä ei ole vain politiikan yleistämistä uusille alueille, vaan yhteiskunnan uudelleen rakentamista. Kyse ei ole pelkästä valtapelistä, vaan luovasta politiikasta, joka muuttaa politiikan sääntöjä ja tavoitteita.
