
Sarajevon kuvat jo toivat kuoleman kauhut hieman lähemmäksi suomalaisen
kokemusmaailmaa. Talviurheilun maassakin voidaan tappaa kenet tahansa, ei
vain kuumilla savanneilla ja hiekka-aavikoilla.
Sitten Estonia, ja kertarysäyksellä kuolema ja katastrofi
olivat totisinta totta myös pohjolan ihmiselle. Ilotalosta tuli surutalo.
Kuolema ja turvattomuus vyöryivät kesälomamatkan autokannelle,
pikkujoulujuhlien ravintolasaliin, interrailin sleep in'iin, perheloman
pallomereen. Pääministerin maaninen pulputus ja oppositiojohtajan
ilmeetön sanantapailu saivat tehdä tilaa itkeville sotilaille
ja ahdistuksen musertamille merenkävijöille. Politiikka tarjosi
hetkeksi paikkaansa filosofialle merestä ja luonnosta, kilpailusta
ja markkinoista, elämästä ja kuolemasta.
Mutta paikan ottivat nokkelammat. Lujuuslaskelmat osaava insinööri
ja jälkihoidot hallitseva psykologi. Keulaportit merikelpoisiksi ja
psyyket toimintakykyisiksi. Hyvän tekijöitä - totta kai.
Jotta pikkujoulusesonki voi tulla: kilpailu mielensä terveyden takaisin
saaneista kuluttajista jatkua.
* * *
Filosofian tulo lukion pakolliseksi, kaikille yhteiseksi oppiaineeksi
on herättänyt kustantajat. Kilpailu on veristä, kuiskasi
erään kustantajan edustaja oppikirjansa markkinointitilaisuudessa.
Kahdeksan oppikirjaa yhdessä syksyssä on erinomaisen suuri määrä.
Enemmän kuin aiemmat suomalaiset oppikirjat yhteensä. Verinen
kilpailu kuitenkin karsii kelvottomat kirjat markkinoilta. Markkinat ovat
huomattavasti nopeampi ja tehokkaampi toden ja epätoden erottaja kuin
yksikään popperilaisen falsifikaation tai edes feyerabendilaisen
anarkian periaate.
Vakavamielisen viisauden rakastajan kannalta tilanne on hämmentävä
ja harmittava. Tottahan toki kunniattomat pornolehdet kilpailevat lihalla,
mutta että kunnianarvoiset laatukustantajat pornoavat hengellä.
Punasteluun ja hermoiluun taipuvaisen filosofin kannattaisi kuitenkin perehtyä
pornobisnekseen, mikäli mielii ymmärtää totuuden, hyvyyden
ja kauneuden kauppaa.
Aiemmat oppikirjat ovat vanhentuneita, ajasta jälkeen jääneitä.
Näin julistaen valisti samainen kustantajan edustaja. Merkonomi sen
tietää. Totuus on paljastunut kahden ja puolen tuhannen vuoden
turhauttavan etsiskelyn jälkeen. Opettajalle ja oppilaalle tässä
ei ole mitään uutta. Laitettiinhan historian oppikirjat vastikään
uusiksi, historian totuuden tultua vihdoinkin julki. Itse totuus avaa markkinat
uudistetuille painoksille ja uusille yrittäjille.
Kustantajan sopii kuitenkin toivoa, että totuus ei ole laadultaan ikuista,
että tutkijat löytävät uusia tosiseikkoja, jotka pakottavat
tarkistamaan historian ja filosofian opit ja oppikirjat. Miten kävisi
kompuutterikauppakaan, jos tietotekniikka ei kehittyisi ja samat vanhat
ohjelmat ja järjestelmät riittäisivät vuodesta toiseen?
"Koko nykyisen kirjallisuutemme yhdeksällä kymmenesosalla ei ole muuta tarkoitusta kuin keinotella muutamia kolikoita yleisön taskusta. Sitä varten tekijä, kustantaja ja arvostelija ovat lujasti lyöttäytyneet yhteen."
Arthur Schopenhauer
* * *
Ensi vuoden alusta filosofinen aikakauslehti niin & näin
muuttuu kuluttajiensa iloksi kolminumeroisesta nelinumeroiseksi.
Mikko Lahtinen