Tutkija saa harvoin tietää, miten hänen tekstiään luetaan kansan syvien rivien keskuudessa. Eräänä päivänä lukijan salaisuus raottui, kun sain suoraa palautetta "uusnatsilta", joksi olen anonyymin lukijani nimennyt. Ku Klux Klan -siteeraukset ja Daavidin-tähti ovat osoituksia ainakin uusnatsismi-sympatioista.
Tapahtumien kulku on seuraava. Sain elokuussa 96 yllättäen käsiini kappaleen Marjo Kylmäsen toimittamaa kirjaa Me ja muut. Kulttuuri, identiteetti ja toiseus (1994). Kyseinen kappale oli jouduttu poistamaan erään kaupungin kirjastosta, koska juuri minun artikkelini "Länsimaisen estetiikan rasismi" oli töhritty roiseilla reunahuomautuksilla.
Koska Me ja muut on tiedekustantamo Vastapainon julkaisu, olen kuvitellut sen peruslukijoiden olevan akateemisesti suuntautuneita "antirasisteja". Olen olettanut, että estetiikka-aiheeni ei inspiroisi laajempaa lukijakuntaa, koska se mielletään eteeriseen korkeakulttuuriin kuuluvaksi.
Toisin kävi. Yllättäen sain kaipaamani "ihannelukijan" sijasta "painajaislukijan", joka luki härskin vastahankaisesti tekstiini sisältyviä suostutteluja ja päätelmiä. Sitkeä kommentaattorini oli niitannut kirjoitukseni marginaaleihin näkemyksiään valkoisen rodun ylivoimasta, jota itse pyrin eri keinoin kyseenalaistamaan.
Mitä ajatuksia kirjoitukseni "uusnatsissa" kirvoitti?
Antirasisti (Eila Rantonen) |
Rasisti (Painajaislukija) |
| (AR) "Kolonialistiset valtarakenteet ja rasistiset ajatusrakennelmat ovat läpäisseet länsimaisen filosofian perinteen, ja soluttautuneet myös 'neutraaliin" estetiikkaan ja abstrakteina pidettyihin taideteorioihin." (s. 132) | (R) "Onko "neutraali" estetiikka sitä, että kaikenmaailman tuhertelijoiden tuotokset ovat yhteismitallisia esimerkiksi Michelangelon kanssa??" |
| (AR) "Suurten esteetikkojen tekstit sisältävät suoria rasistisia kannaottoja, jotka on kuitenkin yleensä haluttu unohtaa." (s. 131) | (R) "Valkoisten rotuvaisto on kauneuden tajua. kaikki suuret taiteilijamme Euroopassa olivat rotutietoisia vrt. nyky "taiteen" surkeus!" |
| (AR) "Humen mukaan alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien valkoisten joukosta voi nousta joskus lahjakkuuksia, mutta mustat eivät ole kuitenkaan tuottaneet mitään merkittävää taidetta, tiedettä, eivätkä käsitöitä." (s. 141) | (R) "FAKTA: Neekerit eivät ole luoneet ainoatakaan korkeakulttuuria. Sano yksikin musta nero!" |
| (AR) "Toisaalta filosofit saattoivat tuomita orjuuden, mutta pitää silti länsimaista kulttuuria muita kulttuureja ylempänä." (s. 145) | (R) "Olisiko heidän sitten pitänyt pitää savimajakulttuuria samanarvoisena?" |
| (AR) "Toiseuden käsitteen avulla on selitetty sitä ajattelun mallia, jonka avulla yksilöt ja ryhmät luovat "me/muut" -jakoja: hierarkkisia eroja suhteessa itsen tai oman ryhmän kannalta tuntemattomiin tai pelottaviin asioihin." (s. 133) | (R) "Masokismin kliimaksi = valkoisten itseinho ja muiden kumartelu. Minkä helvetin takia kaikki sosiologit ovat vasemmistolaisia? Sehän näkyy niin selvästi läpi, että oksettaa, turha puhua mistään objektiivisuudesta." |
| (AR) "Monet etnisyyden tutkijat, kuten Henry Louis Gates ovat korostaneet näkemystä rodullisesta erosta olennaisesti keinotekoisena rakennelmana." (s. 133) | (R) "Yks jutku löytyi. Okei, tämän mukaan valkoiset ovat piruja entä neekerit? Mikä on heidän suhtautumisensa meihin? Heillä on oikeus vihata meitä, mutta meillä ei heitä." |
| (AR) "Afrikkalaisamerikkalainen Henry Louis Gates on korostanut, että saksalainen filosofi Immanuel Kant (1724-1804) oli ensimmäisiä nimekkäitä eurooppalaisia filosofeja, jotka samastivat ihonvärin ja älyn." (s. 140) | (R) "Koska mies on neekeri, on silloin hänen etunsa mukaista propagoida tasa-arvoa." Tasa-arvo on myytti." |
| (AR) " "Rotuja" ei ole, mutta sosiaalisissa käytännöissä voidaan tuottaa rotusyrjintää." "Rasismissa rodullista luokittelua käytetään erilaisten sosiaalisten, poliittisten, oikeudellisten, taloudellisten ja kulttuuristen käytäntöjen perustelemiseen, ja näin estetään tiettyjä ryhmiä pääsemästä käsiksi materiaalisiin ja symbolisiin resursseihin." (s. 134) | (R) "IDEOLOGIAA! Rotujen älykkyyseroista on tehty monia tutkimuksia, jotka todistavat neekerien keskimäärin 15 pistettä heikompaa tulosta (valkoisilla n. 100 tai ylöspäin, mustilla 85. Lue Richard Herrnstein & Charles Murray: The Bell Curve, Hans Eysenck etc. etc. Arhur Jensen, William Shockley (Nobel 1966).) Tiede sanoo toista, mutta MEDIA vaikenee. Pyrkimys tuhota valkoinen rotu rotujen sekoituksella. Eräät Levantin perilliset haluavat tuhota valkoisen rodun. Kun valkoinen rotu sekoittuu sen keskimääräinen älykkyysosamäärä laskee. Uuden maailman ruhtinaiden on silloin helpompi hallita harmaata identiteetistään tietämätöntä mulattimassaa, joka on vieläpä tyhmää." |
| (AR) "Rasimi keskittyy nimenomaan ihmisten ulkoisiin piirteisiin. Ruumiillisista tuntomerkeistä tulee eroja tuottavan rasistisen diskurssin merkityksen kantajia. (s. 139). Valistusfilosofi Montesquieun mukaan afrikkalaisten erilainen ulkonäkö oikeutti orjuuden." (s. 137) | (R) "Ei se vaan neekerin pienempi älykkyys. Mongolit eivät joutuneet valkoisten orjiksi. Älykkyystestit ovat jo 1960-luvulta lähtien todistaneet, että neekereillä on selvästi keskimääräistä alempi äo kuin esim. eskimoilla tai valkoisilla." |
| (AR) "Erityisesti feministiteoreetikot ovat pitäneet länsimaista estetiikkaa ja taideteorioita mieskeskeisinä, ja pyrkineet luomaan naisen kokemuksen huomioon ottavia taideteorioita." (s. 132) | (R) "Voi Luoja! Minkäs sille sitten voi, että valkoinen mies on saatanan ylivoimainen." |
| (AR) "Erityistä inhoa Lessingissä herätti hottentottinainen: "Kuinka kukaan voi pitää hellän rakkauden kohteena tai kauniina hottentottinaista, jonka ruumis on voideltuvuohen rasvalla, jonka hiukset tihkuvat rasvaa ja jonka käsivarsiin ja jalkoihin on sidottu eläinten suolia. Nainen herättää ainoastaan naurua, ei rakkautta." (s. 139) | (R) "Kumihuulet, rasvaperse, lättänenä, kähärä tukka. vrt. pohjoinen nainen kuin kaksi eri LAJIA. Arabit ja mongolit ihannoivat pohjoista naiskauneutta, mutta inhoavat neekerinaista. Ei pidä sekoittaa pohjoisafrikkalaisia neekereihin. Pohjoisafrikkalaiset ovat alunperin kuuluneet valkoiseen välimeren rotuun. Myöhemmin rodun sekoitusta." |
| (AR) "Yhdysvaltalaisen kirjallisuuden stereotyyppiset mustat naiset, kuten "black mammy" rehevänä matriarkkahahmona sekä seksikkäät "kissanaishahmot" on tavallisesti esitetty vastakohdiksi valkoiselle naiselle, jonka tehtävänä on ollut edustaa ihanteellista, kristallimaisen hentoa naiskauneutta." (s. 144) | (R) "Seemiläiset taustapirut pyrkivät hajoittamaan ja jakamaan palasiksi valkoisen rodun yhdistämällä neekerinaiset ja valkoiset naiset valkoista miestä vastaan. Lopputulos: myös valkoinen nainen häviää ja valkoinen mies häviää." |
| (AR) "Mustaan estetiikkaan sisällytettiin esimerkiksi Yhdysvaltain mustien ghettojen tyylit, rytmit, värit ja musiikki (kuten blues ja jazz) sekä mustan kulttuurin puhemuodot - koko suullinen perinne." (s. 136) | (R) "Blues on lähtöisin valkoisten bluegrassista. Huom. kitara on valkoisten keksimä. Entä Jazz? Kehittynyt valkoisten swingistä. Soittimet valkoisten keksimiä." |
| (AR) "Hegelin mukaan "Neekereiden luonne [] ei ole vastaanottavainen millekään kehitykselle eikä sivistykselle ja sellaisina kuin näemme heidät tänään, niin sellaisia he ovat aina olleet." (s. 143) | (R) "Kuten myös tänään. Katso New Yorkin Ghettoja, primitiivistä ja monotonista hip-hop "musiikkia". Graffitit ovat viidakkotaidetta "Voit ottaa nekerin pois viidakosta, mutta et viidakkoa neekeriltä" (Ku Klux Klan)." |
| (AR) "Afrikkalaisamerikkalaisten mukaan mustat ovat joutuneet edustamaan valkoisten maailman negatiivista peilikuvaa, jonka avulla valkoiset ovat voineet vahvistaa omaa identiteettiään (s. 135)." | (R) "Entä valkoiset hip-hopparit? Eivätkö he nakerra valkoisten identiteettiä?" |
| (AR) "Stuart Hall näkee juuri viitteellisen rasismin vallitsevampana ja läpitunkevampana kuin avoimen rasismin. Sen edustajien on vaikea nähdä puheensa rasistisuutta eli diskurssiin kätkeytyneitä ja luonnollisiksi esitettyjä rasistisia oletuksia." (s. 147) | (R) "Ollaan varpasillaan, ettemme vain leimautuisi rasisteiksi, neekerit voivat kyllä rauhassa lietsoa rotuvihaa. Kysymys lukijalle: kuinka monta prosenttia valkoisia on tällä hetkellä maailmassa? Vastaus: 8 % (puhu siinä sitten "rasismista")." |
| (AR) "Parerga und Paralipomena" -teoksen toisessa osassa Schopenhauer tosin tuomitsi orjuuden "ihmissuvun rikosasiakirjojen mustimpana lehtenä" eli osoituksena ihmisen paholaismaisesta julmuudesta". (s. 151) | (R) "Se oli väärin, mutta se ei oikeuta siihen, että sen varjolla valkoinen rotu on itseinhossaan tekemässä rodullista itsemurhaa (tosin juutalaisten yllyttämänä, mutta kuitenkin). Race mixing is real. Holocaust, not Holohoax like Jews." |
"'Rasismi', sanon, niin kuin se sana meillä tavallisesti sanotaan eli moralistisena terminä. Niin kuin sen sanoo nämä antirasismin papittaret, gallupien mukaan tavallisesti pitkälle koulutetut kaupunkilaisnaiset. Tyypillinen 'rasistihan' gallupeissa on ikääntynyt maalaisäijä taikka vähän koulutettu nuori kundi.", Matti Pulkkinen, Ehdotus rakkausromaaniksi, 1992
Voiko rasismin vastaisella kirjoituksella olla osuvampaa lukijaa kuin "rasisti"? Kiistatta "painajaislukijani" muistuttaa suorasukaisuudessaan nurinkurisesti myös ihannelukijaa. Yleensä tiedekirjat saavat palautetta vain kirja-arvioissa. Mutta niistä kiivaimmatkin on laadittu suodatetun maun ja kaavan mukaan, jossa kaikkea ei saa sanoa ääneen. Sen kieltää jo lehtimiesetiikka, puhumattakaan itsesensuurista.Painajaislukijani interventiot muistuttavat "pirua raamatun äärellä". Dialogia tai dialogin irvikuvaa käymme rasismista samassa hengessä kuin ateisti ja uskovainen Jumalan olemassaolosta. Yhtälailla me molemmat ("rasisti" ja "antirasisti") olemme riippuvaisia toisistamme. Kieltämättä jotkut "uusnatsin"
vastaväitteistä ovat häivähtäneet myös
omassa mielessänikin. Kääntymystä ei tainnut siltikään
tapahtua kummankaan kohdalla. Antirasismin logiikalla ei ole helppo murtaa
rasismin kielioppia.
"Uusnatsin" sanasodan kohteena ovat kirjoitukseni väittämät,
joilla yritän havainnollistaa länsimaisen ajattelun ylimielisyyttä.
Hän perustelee omia vastakkaisia kantojaan osin tiedemaailman käytäntöjen
mukaisesti. Tukenaan hänellä on tilastotietoja ja viittauksia
ulkomaisiin tutkimuksiin, jotka on luettu "rasistisen" tutkimuksen
kaanoniin (esim. Bell Curve -teos).
Lukijan kommentit kielivät nuorisokulttuurin tuntemuksesta (maininnat graffiteista ja hip-hopista). Tosin samoja äänenpainoja on esiintynyt vaikkapa amerikkalaisilla "rasistisilla" professoreilla sekä antirasismin kriitikoilla, jotka ovat arvostelleet länsimaisten valkoisten ylenpalttista syyllistämistä. Myös Eurooppa-intoilun pohjavireissä sekä EU-vastustajien suomalaisuuden puolustuksissa voi löytää kaikuja "uusnatsin" seuraavanlaisista aatoksista: "Jos tulemme monikulttuuriseksi maailmankyläksi, maailmantalous pompottelee meitä miten tahtoo. Sekoittumalla kansojen mereen luovumme kaikesta mitä meillä on. Suomalaisuus: rotu (valkoinen), kieli (suomi), kulttuuri (eurooppalainen). Näistä luopumalla tulemme mulateiksi (ilman omaa rotua ja kieltä)."
Mainittakoon vielä kirjasta Me ja muut Minna-Marika Lindströmin viholliskuva-aiheinen kirjoitus, jossa siteerataan UNESCOn peruskirjaa "koska sodat syttyvät ihmisten mielessä, täytyy myös rauhan puolustus rakentaa ihmismieliin." (S. 179) Tähän "uusnatsi" kommentoi linkolalaisittain: "Maailmassa on 5,5 miljardia ihmistä. Elintila loppuu. Joidenkin on kuoltava, jotta jotkut saavat elää. Muuten kuolemme kaikki."
Ehkä kirjoituksestani on tarttunut jotakin uusnatsien sympatiseeraajan harjakseen tai nahkatukkaan? On kuitenkin pakko myöntää, että vastapelurini näyttää saaneen vain lisää polttoainetta ja potkua esittelemistäni eurooppalaisten filosofien "etnosentrisistä" kommenteista. Tästä lähtien hän voi tukeutua vaikkapa G.W.F. Hegelin Afrikka-käsityksiin tai David Humen sivuhuomautukseen halutessaan puolustaa muukalaisvihaa ja länsimaisia linnakkeita.
Rantonen, Eila, "Länsimaisen estetiikan rasismi", teoksessa Me ja muut. Kulttuuri, identiteetti ja toiseus, toim. Marjo Kylmänen. Vastapaino, Tampere 1994.
