Protagoras

Kaikkien arjen asioiden tarpeen mitta on ihminen,
sellaisina kuin asiat ollessaan ovat,
ja kun niitä ei ole, myös silloin.

* * *
Opettajan taito sitoo luontaisen ja harjoituksen.

* * *
Nuoruus valmistaa oppimisen välttämättömyyden.

* * *
Jumalista minulla ei ole tietoa. Ei siitä, ovatko, ei siitä,
eivätkö ole. Eikä edes siitä, mitä tämätarkoittaa.
Tietämisemme on monessa este; epävarmaa
ja lyhyenläntää on ihmisen elo.

* * *
Kahdella järjellä kulkee joka asia. Ja aina toisiaan vastaan.

* * *


Mitään ei ole taito ilman harjoitusta
tai harjoitus ilman taitoa.

Suomeksi tulkinnut Mika Saranpää

Kohtaamme hänet torilla, agoralla, puhuttavien asioiden edessä, ihmisten edessä: pro-agora. Hän on aikakautensa sofisteista, asiantuntijuutensa kauppiaista suurimpia - kotoisin Abderasta, eli likimain 490­420 eaa., Protagoras. Protagoras oli niin suuri, että Platon antoi eräälle dialogilleen hänen nimensä; muutoin suuresta miehestä ei ole paljon jäljellä - arvolleen sopivasti vain toisten toistamana, itsensä mittaisena.

Protagoraan suuruus selittyy osin hänen mitättömyydestään: ihminen, joka opettaa kaiken totuuden ihmismittaisuutta, ei voi olla kuin vilpitön, niin vähäpätöiseksi hän oman totuutensa asettaa. Ja kuten toisinaan käy, vilpittömyys myi varsin hyvin yksinkertaista vilpittömyyden oppia.

Mistä sitten löytyivät ostajat? Toistensa kanssa kilvoittelevat vanhemmat, jotka koettivat osoittaa oman siemenensä voiman? Tottakai heitä löytyi ja löytyy yhä. Mutta löytyykö Protagoraan vilpittömyyttä Protagoraan jälkeen - tässä meillä on koruilla koristautujan, ihmisen ongelma: miten laaja on minun mittaavuuteni. Protagoras oli vain Protagoras, Sokrateskin Sokrates - eivät edes omista kirjoistaan luettuja. Kuka minä olen?

Mika Saranpää