Niin & näin -lehden numerossa 2/98 eri alojen edustajat esittivät näkemyksiään eräistä Aristoteleen teoksista tai niiden suomennoksista. Teivas Oksala kysyy, onko toimituskunta tehnyt jotakin sen hyväksi, että Runousopista laadittaisiin kaksikielinen laitos, joka olisi varustettu kommentaarilla 'nimenomaan kirjallisuustieteen näkökulmasta'. Tällaista hanketta emme ole harkinneet. Hän kysyy myös, paljonko julkisia varoja on käytetty tähän niteeseen, tarkoittaen ilmeisesti Aristoteleen teosten osaa IX, johon kuuluvat Retoriikka ja Runousoppi sekä niiden selitykset (261 s.). Aristoteleen teosten suomentamiseen ei ole käytetty julkisia varoja. Vuosina 1988-1990 hankkeeseen kääntäjinä ja selitysten laatijoina osallistuvat henkilöt ovat saaneet apurahoja Suomen kulttuurirahastolta, Werner Söderström Oy:n kirjallisuussäätiöltä ja Alfred Kordelinin säätiöltä. Jos jakaa apurahojen kokonaismäärän sarjanosien lukumäärällä (9), yhden osan osalle tulee keskimäärin 30.000 mk.
Juhani Sarsila sanoo, että Paavo Hohti on saanut suomennostyötä varten Suomen Kulttuurirahastolta 30.000 markan suuruisen apurahan ja että siitä ei kiitetä esipuheessa. Niin ei ole tehty juuri siitä syystä, että Paavo Hohti ei saanut apurahaa Suomen kulttuurirahastolta. Sarsilan käsitys saattaa perustua tiedotteeseen, jossa kaikki hanketta koskevat apurahat oli virheellisesti kirjattu saman säätiön myöntämiksi. Toisin kuin Sarsila olettaa, käännöstyö ei ole saanut muuta rahoitusta tai palkintoja edellä mainittujen apurahojen lisäksi.
Helsingissä 21. päivänä syyskuuta 1998
Simo Knuuttila
Aristoteleen teosten suomennostyön toimituskunta
