niin & näin -kirjat: Klassikkosarja
Mitä on metafysiikka? uumoilee ei-mitään. Luennossaan (1929) Heidegger osoittaa, että tieteellinen ajattelu on sulkenut ei-minkään ulkopuolelleen, mutta tarvitsee sitä aivan kuten ihminen, joka pyrkii kuulemaan olemisen äänen. Ei-minkään kysymys avaa niin ikään mahdollisuuden selvittää ja ylittää metafysiikan olemus.
Martin Heidegger tunnetaan syvällisenä ja kriittisenä ajattelijana, joka pyrki uudistamaan länsimaisen filosofian juuriaan myöten. Esitelmiä ja kirjoituksia osa II sisältää neljä esseetä, joissa Heidegger esiintyy luovimmillaan ja tuo esiin myöhemmän ajattelunsa keskeiset teemat.
"Traaginen elämäntunto merkitsee ristiriitaa, jonka iankaikkista elämää isoava sydän ja kuolevaisuudesta muistuttava järki synnyttävät ihmissieluun. Juuri traagisen elämäntunnon vuoksi konkreettinen, lihaa ja verta oleva ihminen ei voi löytää lohdutusta rationalismista sen paremmin kuin sokeasta uskostakaan, vaan jää ratkaisemattoman ongelman vangiksi."
"Pragmatismi kääntää selkänsä ammattifilosofien piintyneille tavoille."
"Mitä me voisimmekaan sanoa pragmatismista, mitä ei jo olisi sanottuna, paremmin sanottuna tässä kiinnikäyvässä ja charmantissa kirjassa?" –Henri Bergson, 1911
Edmund Husserl esittää viimeisiin tutkimuksiinsa kuuluvassa Geometrian alkuperässä, että tieteellinen tieto on aina historiallista. Ollakseen universaalia se edellyttää kirjoitusta.
Tässä keskenjääneessä pääteoksessaan Juurtuminen (1949) Simone Weil luonnostelee oikeudenmukaista yhteiskuntaa, joka perustuisi yksilön mahdollisuuteen osallistua aidosti yhteisönsä elämään.
Tekniikka ja käänne kokoaa yksiin kansiin 1900-luvun tärkeimmät tekniikan filosofiaa käsittelevät tekstit. Martin Heideggerille tekniikka oli modernin länsimaisen yhteiskunnan ydinongelma.
Tekniikan kehitys on ollut viimeisten vuosisatojen aikana ällistyttävää. Espanjalaisen José Ortega y Gassetin mietelmät tekniikasta olivat ilmestyessään 1939 ensimmäinen kattava filosofinen esitys siitä, mitä tekniikka on.
Tunnustuksettomuus (la laïcité) on poliittinen käsite. Tunnustukseton valtio ei aseta mitään uskontoa erityisasemaan ja takaa jokaiselle omantunnonvapauden. Se suhtautuu puolueettomasti ja tasavertaisesti kaikkiin uskontoihin ja uskonnottomiin maailmankatsomuksiin.
