Asiasanat: feministinen filosofia
Ruumiimme ovat veden vallassa
Fenomenologi Astrida Neimanisin runon keinoja hyödyntävä essee hahmottelee ’hydrofeminismiä’. Alun perin vuonna 2009 julkaistu teksti on varhainen esimerkki siitä, miten uusmaterialistinen feminismi avaa inhimillistä kokemusta ei-inhimilliselle materiaalisuudelle. Jokaisella ruumiilla on mahdollisuus tulvia yli tavanomaisen ruumiskäsityksen, joka korostaa subjektin kiinteyttä ja jatkuvuutta. Neimanis on sittemmin kehittänyt ruumiinfenomenologista metodiaan teoksessa Bodies of Water: Posthumanist Feminist Phenomenology (2017). … Lue lisää
Ajattelua veden kanssa
Kuvat: Hertta Kiiski, kokonaisuudesta Alkuliemi, 2021. Näyttely esillä Turun taidemuseossa 23.5.2021 saakka. Hydrofeminismin käsite on noussut pinnalle viime vuosina posthumanistisissa keskusteluissa niin tieteenteorian kuin taiteenkin kentillä. Käsitettä alkoi alun perin käyttää feministifilosofi Astrida Neimanis, jonka työskentely limittyy feministisen ja queerteorian sekä posthumanistisen fenomenologian alueille. Keskellä ekologisen kriisin aikakautta hydrofeministinen ajattelu auttaa syrjäyttämään binäärisiä käsityksiä kehoista ja sijoittamaan ihmisen uudelleen … Lue lisää
Intersektionaalisuus – kun sukupuoli ei riitä
Keskikesällä 2020 tapahtui jotain merkillistä: Suomi havahtui hetkeksi keskustelemaan akateemisesta käsitteestä1. Tai ehkä voisi puhua pikemminkin käsitteen vastustamisesta kuin keskustelusta. Kipinänä toimi se, että ministeri Maria Ohisalo käytti Twitterissä sanaparia intersektionaalinen feminismi luonnehtiessaan Marinin hallituksen uutta tasa-arvo-ohjelmaa. Sosiaalisessa mediassa, lehtien kommenttiosastoissa ja yleisönosastokeskustelussa arvioitiin, että intersektionaalisuus-sana on vaikea ja poissulkeva. Joidenkin kommentoijien mielestä se oli … Lue lisää
”En vain kyennyt liikkumaan” – Lamaantumiskokemuksen fenomenologia seksuaalisessa väkivallassa
Kansalaisaloite raiskauslainsäädännön muuttamisesta suostumusperustaiseksi on edennyt eduskuntaan, ja lainmuutoksen valmisteleminen on kirjattu myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Nykylainsäädännön ongelmana on, että raiskaus määritellään muun väkivallan ja sen uhan tai raiskauksen kohteeksi joutuneen tiedottomuuden perusteella. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että lamaantuminen teon aikana on erittäin yleistä eikä reaktioon välttämättä kuulu tietoisuuden menettämistä. Lamaantumiseen liittyviä fyysisiä tekijöitä ja … Lue lisää
Naisen mahdollisuus, filosofian mahdottomuus
Lyhentämätön versio tekstistä löytyy täältä.
