Ajatushautomoraportti kartoittaa ideamarkkinoiden vääristymiä

Lisäys 6.7.2016: kustantaja on julkaissut oikaisuja raporttiin.

Lisäys 7.7.2016: kirjoittajat ovat vastanneet lukijoilta saatuun palautteeseen.

Lisäys 12.8.2016: Frank Martela ja Filosofian Akatemia ovat kirjoittaneen vastineen raportiin.

Lisäys 30.8.2016: kirjoittajat luotaavat vastakaikua.

Nykytaloutta kuvataan konseptiaikakauden tietotyövaltaiseksi luovuuden ekonomiaksi. Teollisen massatuotannon käsitykset ja käytännöt ovat tehneet tilaa infokratialle, immateriaalioikeuksille, rahoitusinstrumenteille, viestintäteknologialle, mediastrategioille, ajattelutaidoille ja kamppailulle käsitteistä. Luonnonvarojen laajamittainen hyödyntäminen ei ole lakannut eivätkä tehtaat hävinneet maapallolta: silti kehittyneimmiksi katsottujen maiden työvoimasta suuri osa saa leipänsä tavaroiden tuottamisen sijaan palvelumalleja, toimintakulttuureita ja ajatustekniikoita hiomalla ja markkinoimalla. Kuvaan kuuluvat vaikutusvaltaiset asiantuntijat ja neuvonantajat.

Tuore perusteellinen raportti luo kokonaiskuvaa tiedontuotantoa ja päätöksentekoa välittävistä ajatushautomoista ja niiden kaltaisista uusista toimijoista. Maailman 6 846 think tankia ovat yliopistoihin, puolueisiin, yrityksiin tai valtioelimiin kytkeytyviä tai itsenäisiä, kooltaan ja toimintatavoiltaan vaihtelevia yhteiskunnallisen vaikuttamisen erikoisyksiköitä. Ne eivät yleensä tavoittele voittoa, vaan ne suosittavat tiettyjä ajatus- ja toimintatapoja päättäjille tai laajalle yleisölle. Käsitettä think tank käytetään myös tutkijoiden, poliitikkojen ja virkahenkilöiden tilapäiskokoontumisista ja innovaatioita havittelevista tuotekehittelykumppanuuksista. Se on kyllin joustava ajatusväline ’uuden talouden’ ja ’uuden työn’ ilmiöiden erittelyyn.

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin (niin & näin -kirjat, 2016) sisältää ensimmäisen yleisesityksen ajatushautomoiden historiasta ja nykymerkityksestä meillä ja muualla. Pääasianaan se ottaa selvää ja herättää keskustelua luovuuden ja kriittisyyden keskinäisistä suhteista 2010-luvun Suomessa. Samaan aikaan kun maailmanmainetta nauttivissa suomalaisissa kouluissa teroitetaan ja harjoitellaan luovasti kriittisen ja kriittisesti luovan ajattelun taitoja, vaikutusvaltaiset organisaatiokehittämisen, valmennuskonsultoinnin, johtajuusoppien, muutosmanageroinnin ja self-helpin edustajat tarjoavat yhteisöille, yhtiöille ja yksilöille epä- tai suorastaan antikriittistä innostuksen ja intohimon ilosanomaa. Kreatiivisen kukoistuksen puoliuskonnollinen ote ja ketteryyden tapaisten käsitteiden kierrätys ovat leimanneet suomalaista innovaatiokeskustelua ja -politiikkaa jo vuosia.

”Ihmistieteellisen tutkimuksen jalostaminen markkinasovelluksiksi on vaativampaa kuin innovaatiopöhinän lähettiläät uskottelevat”, raportin laatijat kertovat keskeisenä päätelmänään.

Tapausesimerkkinä raportissa syvennytään Filosofian Akatemiaan (2009–). Osakeyhtiö on nopeasti noussut tunnustettuuteen niin elinkeinoelämässä kuin hallinnollis-poliittisessa järjestelmässäkin, samalla kun sen avaintekijöistä on tullut näkyviä mielipidejohtajia. Raportti toteaa filosofianakatemialaisten julkaisuissa hämmästyttävän paljon perättömyyksiä ja virheellisyyksiä. Lisäksi selviää, että ”huippututkimusta” korostava firma nojaa johdonmukaisesti yhtiö- ja yksilökehittämisen köykäiseen opaskirjallisuuteen. Monia hyviä asioita – kuten työpaikkaviihtyvyyttä ja työntekijöiden sanansijaa – ajava firma on päässyt vaikuttaja-asemaansa arveluttavin keinoin ja kritiikittömän mediakohtelun avulla. Tapaus kertoo työelämän murroksesta, yksityinen–julkinen-kumppanuuksien ongelmista ja ajattelemattoman lifestyle-painotteiseksi käyneen journalismin epäonnistumisesta.

”Markkinat eivät kykene arvioimaan tutkimusvaateita, tieteelliseksi väitetyn tiedon pätevyyttä ja käyttötapoja. Positiivisuudelle, ratkaisukeskeisyydelle, isoille teeseille ja yksinkertaistamiselle on kysyntää, mutta niiden riskeihin havahtuminen luo toivottavasti tilausta kestävämmälle ajattelulle”, raportoijat toteavat.

Raportin tekijät ovat filosofiaa opiskelleita ajantarkkailijoita ja aktiivisia kansalaisia. Voima-lehdessä pitkään työskennellyt VTM Huhtala toimii paraikaa päätoimittajana julkaisuissa Iso Numero ja Huili, FT Syrjämäki ja FT Tuusvuori ovat niin & näin -lehdestä tuttuja tutkivia toimittajia.

Hannele Huhtala, Sami Syrjämäki, Jarkko S. Tuusvuori: Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin – Tapaus Filosofian Akatemia. Raportti uusimmasta valmennuskonsultoinnista ja julkisen järjenkäytön ohentuvasta kriittisyydestä. 617 sivua. ISBN 978–952–7189–08–5. Painamaton, ilmaiseksi osoitteessa www.netn.fi/kirjat/ajatuspajat ladattavissa oleva (pdf-muotoinen) sähkökirja.

Lisätietoja

Sami Syrjämäki, p. 044–540 02 68; sami.syrjamaki(at)gmail.com
Jarkko S. Tuusvuori, p. 040–735 8768; jarkkostuusvuori(at)gmail.com.